Luokkahuoneen kuiva sisäilma heikentää työtehoa

Luokkahuoneen kuiva sisäilma heikentää työtehoa

Lapset viettävät arkisin paljon aikaa koulussa, joten koulun olosuhteet vaikuttavat merkittävästi heidän hyvinvointiinsa. Luokkahuoneen liian kuiva sisäilma voi ärsyttää silmiä, kurkkua ja nenää sekä heikentää työtehoa. Koulutyö sujuu parhaiten, kun ilmastointi on riittävä ja ilmankosteus sopiva.

Huoneilman kosteus on osa sisäilman laatua ja vaikuttaa siihen, miten miellyttävää tilassa on olla. Ilmankosteudella on myös terveydellisiä vaikutuksia. Liian kuiva ilma voi aiheuttaa kirvelyä tai roskan tuntua silmissä. Nenän limakalvot voivat kuivua ja ärtyä. Myös kurkku voi tuntua kuivalta ja ärtyä.

Kun ilma on liian kuivaa, hengitysteiden värekarvojen liike hidastuu ja ilman poistuminen hengitysteistä vaikeutuu. Tämä kasvattaa tulehdustautien riskiä. Liian kostea ilma puolestaan lisää kemikaalien haihtumista materiaaleista ja suurentaa mikrobikasvun riskiä.

Sisäilma on usein kuivaa etenkin talvella

Kylmissä maissa huoneilma on talvisin usein liian kuivaa. Ihanteellinen suhteellinen ilmankosteus on 30–40 prosenttia. Pakkaspäivinä sisäilman ilmankosteus voi kuitenkin laskea jopa 10–20 prosenttiin. Ilma tuntuu erityisen kuivalta, kun huoneessa on liian lämmin.

Ilmanvaihto vaikuttaa sisäilman kosteuteen

Ilmanvaihdon tehtävä on tuoda puhdasta ilmaa hengittämistä varten ja poistaa huonetilasta epäpuhtauksia. Se vaikuttaa myös sisäilman kosteuteen. Koulutiloilta vaadittava ilmanvaihto on 6 litraa sekunnissa henkilöä kohti tai 3 litraa sekunnissa lattianeliötä kohti. Ilmanvaihdon tulee olla tasapainotettua siten, että ilma vaihtuu riittävästi, mutta vetoa ei synny. Se pitää myös säätää oppilasmäärän mukaiseksi.

Tulehdusoireista johtuvat poissaolot näkyvät oppimistuloksissa

Suomessa tutkittiin sisäilman vaikutuksia peruskoulun kuudesluokkalaisten terveyteen ja oppimistuloksiin 334 koulussa. Oppilaista 43 prosenttia kertoi, että heillä oli ollut lukuvuoden aikana ylähengitysteiden tulehdusoireita, kuten tukkoista nenää, nuhaa, kuivaa tai kipeää kurkkua, käheää ääntä, kuivaa tai limaista yskää tai kuumetta. 46 prosenttia oppilaista oli lukukauden aikana ollut poissa koulusta hengitystieinfektioiden vuoksi.

Matematiikan oppimistulokset olivat muita kouluja heikommat kouluissa, joissa oppilailla oli ollut eniten hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja tai päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia.

Riittävä ilmastointi parantaa oppimistuloksia

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 70 koulua. Riittämätön ilmastointi oli yhteydessä siihen, miten usein koululaiset kävivät kouluterveydenhuoltajan luona ylähengitysteiden tulehdusoireiden takia. Ilmastoinnilla ja luokan lämpötilalla oli yhteys oppimistuloksiin etenkin matematiikassa, mutta myös lukemisessa ja luonnontieteissä. Mitä tehokkaampi ilmastointi oli, sitä paremmat tulokset oppilaat saivat.

Tanskalaisessa tutkimuksessa ilmastoinnin tehostaminen ja luokan lämpötilan alentaminen olivat yhteydessä siihen, miten nopeasti koululaiset suoriutuivat tehtävistään.

Koneellinen ilmanvaihto takaa parhaiten hyvän oppimisympäristön

Suomalaistutkimuksessa oli eniten hengitystieoireista johtuvia poissaoloja niissä kouluissa, joiden ilmanvaihto oli riittämätön. Ilmanvaihto ei ollut mittausten mukaan riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Miellyttävän ja terveyttä edistävän oppimisympäristön varmistamiseksi tarvitaan tutkimuksen mukaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Moduulikoulut tarjoavat parhaat mahdolliset sisäilmaolosuhteet

Cramo Adapteon moduulikouluissa on käytössä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto parhaan mahdollisen ilmanlaadun takaamiseksi. Cramo Adapteon Sales Manager Niko Oksa kertoo, että tilojen ilmanvaihto suunnitellaan kohdekohtaisesti.

”Pyrimme aina käyttämää uusinta, korkean hyötysuhteen omaavaa ilmanvaihtotekniikkaa, joka ottaa automaattisesti huomioon mahdollisen olosuhteiden muuttumisen. Ilmanvaihtojärjestelmät huolletaan säännöllisesti ja niiden oikea mitoitus ja säädöt tarkistetaan. Tällöin myös ilman suhteellinen kosteus pysyy mahdollisimman optimaalisella tasolla”, hän jatkaa.

Oksa myöntää, että sisäilman riittävän kosteuden säilyttäminen on haasteellista kylmissä maissa talvella, kun luokkatiloja lämmitetään. Liian korkeat sisälämpötilat kuivattavat ilmaa, joten on tärkeää, että lämpötilat pidetään optimaalisina, 20–22 celsiusasteessa.

Lähteet:

Oluyemi Olagoke Toyinbo: Indoor environmental quality, pupil’s health and academic performance. Publications of the University of Easten Finland, Dissertations in Forestry and Natural Sciences No 295, Kuopio 2017.

United States Environmental Protection Agency (EPA): Creating Healthy Indoor Air Quality in Schools

Ulla Haverinen-Shaugnessy and Richard J. Shaugnessy: Effects of Classroom Ventilation Rate and Temperature on Students’ Test Scores. PLoS One 2015; 10(8).

Pawel Wargocki & David P. Wyon: The Effects of Moderately Raised Classroom Temperatures and Classroom Ventilation Rate on the Performance of Schoolwork by Children (RP-1257).

THL: Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia ja lisää poissaoloja. 2.8.2016.

Hengitysliitto Heli: Sisäilman kosteus ja lämpötila.

Sisäilmayhdistys ry: Sisäilman vaikutukset.