Melu heikentää koululaisten oppimistuloksia

Melu heikentää koululaisten oppimistuloksia

Lapset häiriintyvät melusta enemmän kuin aikuiset, ja melualtistus heikentää lasten oppimistuloksia usean eri mekanismin kautta. Koululuokkien melua on kuitenkin mahdollista hallita muun muassa oikeilla materiaali- ja laitevalinnoilla.

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus koululuokkien taustamelun tasolle on 35 desibeliä. Sitä kovempi melu häiritsee puheen erottamista ja viestintää. Esimerkiksi tietokoneen aiheuttama melutaso on 30–50 desibeliä, keskustelusta syntyy 50–70 desibeliä ja liikenne aiheuttaa 70–85 desibelin äänen. Korvan kipukynnys on 125 desibeliä. Kuulovaurion riski on olemassa, jos 85 desibelin melussa oleskellaan toistuvasti yli kahdeksan tuntia.

Kouluissa tehtyjen mittausten mukaan WHO:n ohjearvo saattaa ylittyä jo tyhjässä luokassa. Äänet aiheutuvat ilmastoinnista, liikenteestä ja toiminnasta koulun muissa tiloissa. Kun luokassa opiskellaan, melutaso riippuu siitä, miten iso ryhmä on ja millä tavoin se työskentelee.

Äänitaso voi nousta kouluissa hetkellisesti yli 90 desibelin

Päiväkodeissa ja kouluissa keskimääräinen kahdeksan tunnin äänialtistustaso on tyypillisesti 70 ja 80 desibelin välillä. Joissakin tilanteissa ja tiloissa, kuten aula- ja eteistiloissa, ruokaloissa, siirtymätilanteissa ja vapaan leikin aikana äänitaso voi nousta hetkellisesti yli 90 desibelin.

Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen muistuttaa melututkimusta esittelevässä artikkelissaan, että aikuiset häiriintyvät melusta vähemmän kuin lapset. Siksi aikuisten voi olla vaikeaa mieltää, miten häiritsevää se on lapsille. Lapset pystyvät vaikuttamaan itse vain vähän ääniympäristöönsä koulussa, eikä keskittymistä vaativia tehtäviä ole yleensä mahdollista siirtyä tekemään hiljaisempaan tilaan.

Melu heikentää muistia, keskittymistä ja oppimista

Melun vaikutuksia koskevat tutkimukset osoittavat, että melu haittaa koululaisten oppimista ja hyvinvointia. Melu heikentää muistia, keskittymistä, puheen erottamista, lukemaan oppimista ja luetun ymmärtämistä. Melun on havaittu olevan yhteydessä myös lasten veren stressihormonipitoisuuksiin ja kohonneeseen verenpaineeseen. Tutkimustieto viittaa siihen, etteivät lapset totu meluun eivätkä sen haitat vähene ajan myötä.

Melun vaikutukset hyvinvointiin voivat olla pitkäaikaisia

Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on huomattu jatkuvan ja pitkäaikaisen altistumisen kovalle melulle aiheuttavan mitattavissa olevia aivotoiminnan muutoksia. Erityisesti puheen erottaminen vaikeutuu. Vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia ja mahdollisesti jopa pysyviä. Lapsilla vastaavaa ei ole tiettävästi tutkittu.

Lapsuudessa koettu stressi saattaa ohjelmoida psyykkisen tai fyysisen stressijärjestelmän siten, että myös aikuisena stressaannutaan tavallista herkemmin. Ei tiedetä, miten pitkäaikaisia vaikutuksia melun aiheuttamalla stressillä voi olla, mutta melu on yksi stressitekijä, jolle monet lapset altistuvat.

Osa lapsista on muita herkempiä melun vaikutuksille

Kaikki lapset eivät häiriinny melusta yhtä paljon. Mitä nuorempi lapsi on, sitä suurempaa haittaa melusta on puheen ymmärtämiselle ja muistille. Huonokuuloiset lapset joutuvat ponnistelemaan enemmän kuullakseen, jolloin tehtävien tekeminen voi häiriintyä. Kun taustamelun voimakkuus kasvaa, puheen erottaminen vaikeutuu. Tämä haittaa etenkin lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia.

Taustamelu häiritsee enemmän vieraiden kielten puheen erottamista kuin äidinkielen kuulemista. Siksi meluttomuudesta huolehtiminen on erityisen tärkeää, kun luokassa on oppilaita, jotka opiskelevat muulla kuin äidinkielellään.

Kun äänet vievät lapsen huomion, koulutyö keskeytyy

Myös lapsen temperamentilla on vaikutusta siihen, miten paljon äänet häiritsevät keskittymistä. Häirittävyydellä tarkoitetaan sitä, miten helposti lapsen huomio kiinnittyy ympäristön ärsykkeisiin. Korkea häirittävyys tarkoittaa heikkoa keskittymiskykyä. Osalla lapsista on korkea häirittävyys ja osalla matala, mutta valtaosa sijoittuu keskivälille.

Korkea häirittävyys on yhteydessä heikompaan koulumenestykseen. Tutkimukset eivät osoita, mistä tämä johtuu, mutta yksi syy voi liittyä meluun. Jos lapsen häirittävyys on korkea, hänen on vaikea sulkea ympäristön ääniä pois mielestään. Melko hiljaisetkin äänet voivat kaapata tällaisen lapsen huomion, jolloin koulutyö keskeytyy.

Melua ja kaikua on mahdollista vähentää äänierityksellä ja valitsemalla hiljaiset laitteet

Luokkahuoneiden melua on mahdollista vähentää rakentamalla luokkiin riittävät äänieristeet ja valitsemalla mahdollisimman hiljaiset ilmastointilaitteet. Kalusteiden jalkoihin voi asentaa huopatassut, jolloin niiden siirtely on hiljaisempaa. Kaikua voi vähentää akustisten levyjen ja tekstiilien avulla. Myös viherkasvit vähentävät kaikua.

Ryhmäkokojen pitäminen pieninä on varmin keino ehkäistä melua kouluissa

Rakenteellisista tekijöistä huolehtiminen on tärkeää, mutta pelkästään ne eivät riitä alentamaan luokkien melutasoja. Tärkein melun aiheuttaja ovat nimittäin koululaiset itse. Mitä isompi ryhmä, sitä enemmän se saa aikaan ääntä. Niinpä ryhmäkokojen pitäminen riittävän pieninä on varmin keino ehkäistä melua koulutyössä.

Cramo Adapteon moduulikouluissa melu on minimoitu

Cramo Adapteon moduulikoulujen suunnittelussa kiinnitetään paljon huomiota melun ja kaiun vähentämiseen. Tavoitteena on paras mahdollinen luokkahuonekokemus.

”Meille on tärkeää, että tiloissamme on mahdollisimman hyvä äänieristys. Olemmekin pyrkineet hyvän suunnittelun avulla minimoimaan äänen etenemisen moduulin rakenteissa. Lisäksi moduuliemme katoissa on lisäakustointivaimennus. Lattioissamme on useimmiten muovimatto, joka vaimentaa askel- ja kalusteääniä”, kertoo Sales Manager Niko Oksa Cramo Adapteosta.

Cramo Adapteo kehittää ja parantaa jatkuvasti myös moduuliensa tekniikkaa. Koululaisten melukuormaa ei haluta kasvattaa äänekkäällä ilmastoinnilla, vaan tältäkin osin pyritään parhaaseen mahdolliseen kokemukseen.

”Uusimmassa C90-moduulisarjassamme olemme uudistaneet ilmanvaihdon kojeet ja niiden äänien vaimennukseen liittyvät komponentit siten, että moduuliemme ilmastointi on nyt entistäkin hiljaisempi”, Oksa sanoo.

 

Lähteet:

Kuuloliitto ry: Kuulolla työssä -aineisto

sekä Melun vaikutukset

Mirka Hintsanen: Uhkaako melu lasten hyvinvointia ja oppimista? Teoksessa Outi Ampuja ja Miikka Peltomaa: Huutoja hiljaisuuteen, Ihminen ääniympäristössä. Gaudeamus, Tampere 2014, ss.142-156.

 

Tutkimuksia:

Manlove E, Frank T, Vernon-Feagans l: Why should we care about noise in classrooms and child care settings? Child & Youth Care Forum (30)1, 2001. https://link.springer.com/article/10.1023/A:1016663520205

Kujala T, Brattico E. Detrimental noise effects on brain's speech functions. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19482230

Stansfeld SA, Berglund B, Clark C ym. Aircraft and road traffic noise and children's cognition and health: a cross-national study. Lancet 2005;365:1942-9

Stevens C, Sanders L, Neville H. Neurophysiological evidence for selective auditory attention deficits in children with specific language impairment. Brain Res 2006;1111:143-52 

Hygge S, Evans GW, Bullinger M. A prospective study of some effects of aircraft noise on cognitive performance in schoolchildren. Psychol Sci 2002;13:469-74

Sperling AJ, Lu ZL, Manis FR ym. Motion-perception deficits and reading impairment: it's the noise, not the motion. Psychol Sci 2006;17:1047-53 

Warrier CM, Johnson KL, Hayes EA ym. Learning impaired children exhibit timing deficits and training related improvements in auditory cortical responses to speech in noise. Exp Brain Res 2004;157:431-41 

Hygge S, Boman E, Enmarker I. The effects of road traffic noise and meaningful irrelevant speech on different memory systems. Scand J Psychol 2003;44:13-21