Valaistus vaikuttaa koululaisten vireyteen ja oppimiseen

Valaistus vaikuttaa koululaisten vireyteen ja oppimiseen

Valon määrä ja laatu vaikuttavat ihmisen vireyteen. Tämä pätee myös kouluissa. Valon määrä luokassa ja koululaisten hyvät oppimistulokset ovatkin yhteydessä toisiinsa.

Valaistus auttaa käyttämään näköaistia ja saamaan sen kautta tietoa ympäristöstä toiminnan ja liikkumisen tueksi. Näköaisti toimii parhaiten kirkkaassa luonnonvalossa. Hyvä valaistus on erityisen tärkeä, kun luokassa tehdään tarkkaa työtä, kuten luetaan, kirjoitetaan, askarrellaan tai rakennetaan.

Kirkas valaistus tukee aktiivisuutta, hämärä rauhoittaa

Valaistus vaikuttaa myös vireystilaan ja vuorokausirytmiin. Sinisävyinen valo virkistää ja herättää aamuisin, kun taas lämpimän sävyinen valo väsyttää ja auttaa unen saannissa iltaisin.

Myös luokkaympäristössä kirkas valaistus tukee aktiivisuutta, hämärä valaistus rauhoittaa ja rentouttaa. Molempia tarvitaan koulupäivän aikana. Siksi valaistuksen on hyvä olla säädeltävissä eri oppimistilanteiden ja -menetelmien tarpeisiin.

Luokassa tarvitaan luonnonvaloa ja keinovaloa

Hyvänä valaistuksen voimakkuutena luokkahuoneissa pidetään yleensä 500 luksia. Keskipäivän auringonvalo on yli 100 000 luksia, ja kirkasvalolaitteet tuottavat 2 500 luksia. Suositeltu yleisvalon määrä sisätiloissa on 100 luksia. Riittävän valaistuksen tuottamiseksi tarvitaan sekä luonnonvaloa että valaisimia.

Luokkien riittävä luonnonvalo varmistetaan ikkunapinta-alalla. Esimerkiksi Suomessa koulujen oleskelu- ja työtiloissa tulee olla ikkunalasipintaa vähintään 10 prosenttia lattiapinta-alasta.

Valaistuksen tulee olla säädettävissä

Virkeänä pitävän valon värilämpötila on vähintään 4 000 kelviniä, joka on neutraali, puhdas sävy. Päivänvalolamppujen värilämpötila on yli 5 000 kelviniä.

Valon tarve ja näkökyky ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia. Siksikin valaistuksen tulisi olla helposti säädettävissä.

Valo vaikuttaa lukunopeuteen ja oppimiseen

Valaistuksen merkitystä oppimistuloksiin on tutkittu melko vähän. Tiedetään kuitenkin, että hyvässä valaistuksessa kirjaimet ja numerot hahmottuvat paremmin, koska silmä tarvitsee valoa yksityiskohtien havaitsemiseen. Tämä vaikuttaa lukunopeuteen ja sen välityksellä muuhun oppimiseen.

Hollantilaisissa tutkimuksissa on havaittu, että valon määrä vaikuttaa koululaisten keskittymiskykyyn. Yhdysvalloissa on tutkittu, edistääkö luonnonvalo oppimista, mutta selvää vastausta ei ole saatu. Osassa tutkimuksista päivänvalon määrä oli yhteydessä parempiin koetuloksiin, mutta osassa siitä oli haittaa. Haitta aiheutui häikäisystä ja heijastuksista.

Päivänvaloa muistuttava valaistus tuottaa parhaat tulokset

Myös erilaisia keinovalaistuksia on vertailtu. Parhaat oppimistulokset on saatu täysspektrisillä loisteputkilla, joiden valo muistuttaa päivänvaloa. Led-valaisimia ei ollut mukana tässä vertailussa.

Englannissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että valaisemalla työtasot 500 luksin teholla ja parantamalla epäsuoraa valaistusta 100 luksista 300 luksiin voidaan vaikuttaa myönteisesti koululaisten mielialaan ja oppimistuloksiin etenkin luokissa, jotka saavat talvella vähän luonnonvaloa. Matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen oppimistulokset paranivat, ja koululaiset olivat aamuisin vireämpiä ja aktiivisempia.

Moduulikouluissa on mahdollisimman isot ikkunat ja hyvä valaistus

Cramo Adapteon moduulikouluissa on sekä luonnonvaloa että hyvä valaistus. Valon voimakkuus työtasoilla on 500 luksia, joka sopii lukemiseen ja muuhun tarkkaan työskentelyyn. Cramo Adapteon Sales Manager Niko Oksa kertoo, että led-valaistus on väriltään puhtaan valkoinen – ei yhtä valkoinen kuin luonnonvalo, mutta miellyttävämpi silmälle.

”Luonnonvalon saannin takaamme mahdollisimman isoilla ikkunoilla, joiden koot vaihtelevat tiloista riippuen. Seuraamme jatkuvasti valaistusstandardeja ja tarjoamme asiakkaillemme parhaat mahdolliset valaistusolosuhteet tilojen käyttötarkoitukset huomioiden”, Oksa sanoo.

Lähteet:

National Research Council, 2007. Green Schools: Attributes for Health and Learning. Washington, DC: The National Academic Press. 

The Norwegian Directorate of Education and Training: Physcal Learning Environment. 

OECD: Effective Learning Environments. 

Tommy Govén et al: Influence of ambient light on the performance, mood, endocrine systems and other factors of school children. 2010. 

Lisa Heschong, Roger L. Wright ja Stacia Okura: Daylighting Impacts on Human Performance at School. Journal of the Illuminating Engineering Society, 2002. 

Warren E. Hathaway: Effects of School Lighting on Physical Development and School Performance. The Journal of Educational Research, Vol. 88, 1995,4. 

PJC Sleegers et al: Lighting affects students’ concentration positively: Findings from three Dutch studies. Lightining Research & Technology. 

Nuikkinen, Kaisa ja Opetushallitus: Terveellinen ja turvallinen koulurakennus, Saarijärvi 2005.

Satu Aksovaara ja Irmeli Maunonen-Eskelinen: Oppimisen iloa tukeva opiskeluympäristö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2010-2013.