Luokan lämpötilan laskeminen voi parantaa oppimistuloksia

Luokan lämpötilan laskeminen voi parantaa oppimistuloksia

Koulun hyvä sisäilma vaikuttaa oppilaiden viihtyvyyteen ja parantaa oppimistuloksia. Jos luokassa on liian kuuma, oppilaiden suorituskyky laskee. Riittävä ja tasapainotettu ilmastointi pitää lämpötilan miellyttävänä.

Viihtyisä, turvallinen, virikkeellinen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä ympäristö edistää myös oppimista. Viihtyisyyteen ja terveellisyyteen vaikuttavat muun muassa sisäilman laatu ja lämpötila, akustiikka, valaistus ja siisteys.

Koululaisten suorituskyky on paras sopivassa lämpötilassa

Suomessa tehdyssä Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksessa havaittiin yhteys luokan lämpötilan ja oppimistulosten välillä.

Kuudesluokkalaiset, jotka eivät koskaan kokeneet luokan lämpötilaa liian korkeaksi, ratkaisivat keskimäärin neljä prosenttia enemmän matematiikan tehtäviä kuin oppilaat, jotka kokivat luokkahuoneen sisälämpötilan päivittäin korkeaksi.

Mitä alhaisempi lämpötila, sitä paremmat tulokset

Yhdysvalloissa tutkittiin lämpötilan ja ilmanvaihdon vaikutusta viidesluokkalaisten oppimistuloksiin 70 koulussa vuonna 2008–2009. Mitä alhaisempi luokan lämpötila oli, sitä paremmat tulokset koululaiset saivat matematiikan testissä.

Lukemista ja luonnontieteitä mittaavien kokeiden tulokset olivat samansuuntaiset. Luokkien lämpötila vaihteli 20 asteesta 25 asteeseen.

Tanskassa kokeiltiin huonelämmön vaikutusta koululaisten suorituksiin vuonna 2004 ja 2005. Matemaattista ja kielellistä taitoa mittaavat koetulokset paranivat selvästi, kun luokan lämpötila laskettiin viilennyslaitteilla 25 asteesta 20 asteeseen. Myös ilmastoinnin tehostaminen paransi tuloksia.

Liian korkea lämpötila lisää sairastumisriskiä

Tutkimustiedon mukaan sisäilmaan liittyvät oireet lisääntyvät huonelämpötilan noustessa yli 22 asteen. Korkea sisälämpötila ja muut sisäilman ongelmat voivat aiheuttaa muun muassa väsymystä, huimausta, pahoinvointia, yskää sekä kuivuuden tunnetta silmissä, hengitysteissä ja iholla. Korkea lämpötila lisää myös riskiä sairastua ylähengitysteiden infektiotauteihin.

Liian kuumasta sisäilmasta on eniten haittaa koululaisille, joilla on allergia, astma tai muu yliherkkyys. Immuunipuolustuksen ongelmat altistavat niin ikään sisäilman vaikutuksille. Piilolinssien käyttäjät kärsivät kuivasta ja lämpimästä sisäilmasta muita enemmän.

Lämpötilan kokeminen on yksilöllistä

Kehon lämpötasapaino määrää, tuntuuko huoneen lämpötila sopivalta. Tasapainolämpötilassa kehon aineenvaihdunnan tuottama energia on yhtä suuri kuin kehosta ympäristöön siirtyvä energia.

Keskimäärin ihmiset kokevat sopivaksi sisälämpötilaksi 20–22 astetta. Osa meistä kuitenkin tuntee silloinkin olonsa epämukavaksi. Lämpötilan kokeminen on yksilöllistä. Riippuu myös esimerkiksi vaatetuksesta, ilman kosteudesta sekä ilman virtausnopeudesta, tuntuuko huoneen lämpötila miellyttävältä.

Luokan lämpötila kohoaa, kun ilmastointi on riittämätön

Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin myös, että mitä enemmän luokassa oli oppilaita, sitä pienempi ilmanvaihto oli oppilasta kohden. Tällöin luokan lämpötila kohosi helposti.

Noin kolme prosenttia oppilaista kertoi luokan korkean lämpötilan haittaavan työskentelyä päivittäin ja kolme prosenttia ilmoitti sen haittaavan viikoittain. Mitattu lämpötila oli epätyydyttävä lämmityskauden aikana 11 prosentissa kouluista ja lämmityskauden ulkopuolella 18 prosentissa kouluista.

Moduulikoulun sisälämpötilan voi valita

Cramo Adapteon moduulikouluissa on tilakohtaiset lämpötilan ohjaukset, joiden avulla käyttäjät voivat valita juuri heille sopivan sisälämpötilan. Nykyaikainen ilmastointitekniikka huolehtii riittävästä ilmanvaihdosta.

Parhaaseen mahdolliseen ilmanlaatuun päästään suunnittelemalla ilmanvaihto aina kohdekohtaisesti. Adapteon tilojen ilmanvaihtokoneet osaavat ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet automaattisesti, ja niitä voi myös säätää. Jos tila on suunniteltu esimerkiksi 20 koululaiselle, mutta luokassa onkin enemmän lapsia, tarvitaan muutoksia säätöihin.

Talvella luokkatiloja lämmitetään tarvittaessa joko sähköpatterien tai vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän avulla. Jos aurinko porottaa kesäisin liian kuumasti luokan ikkunoista, niihin voidaan asentaa kaihtimet.

Lue lisää Cramo Adapteon moduulikouluista!

Lähteet:

Oluyemi Olagoke Toyinbo: Indoor environmental quality, pupil’s health and academic performance. Publications of the University of Easten Finland, Dissertations in Forestry and Natural Sciences No 295, Kuopio 2017. 

United States Environmental Protection Agency (EPA): Creating Healthy Indoor Air Quality in Schools

Ulla Haverinen-Shaugnessy and Richard J. Shaugnessy: Effects of Classroom Ventilation Rate and Temperature on Students’ Test Scores. PLoS One 2015; 10(8). 

Pawel Wargocki &David P. Wyon: The Effects of Moderately Raised Classroom Temperatures and Classroom Ventilation Rate on the Performance of Schoolwork by Children (RP-1257) 

THL: Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia ja lisää poissaoloja. 2.8.2016. 

Nuikkinen, Kaisa ja Opetushallitus: Terveellinen ja turvallinen koulurakennus, Saarijärvi 2005.

Hengitysliitto Heli: Sisäilman kosteus ja lämpötila

Sisäilmayhdistys ry: Sisäilman terveysvaikutukset.